Aragnian kartta löytyy foorumilta.
Aragnia
Aragnia on hyvin suuri alue, jossa sijaitsee mm. kolme tulivuorta, vuoristoa, aroa, sekä kolmea metsätyyppiä. Se on koti monille tuhansille eläimille ja luonto on koskematonta.
Ilmasto on melko viileä ja keskilämpötila on noin nolla astetta. Talvella lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle. Myös riistaa on silloin vähän: useimmat suuret eläimet liikkuvat etelämmäs, joten ravinto pitää saada kerättyä jäniksistä, riekoista, oravista ja muista pieneläimistä. Kesä on talvea lyhyempi, eivätkä lämpötilat silloinkaan juurikaan kohoa viidentoista asteen yläpuolelle. Kesä on kuitenkin hyvää metsästysaikaa, sillä riistaa pitäisi luonnossa olla mielin määrin.
Kevät ja syksy ovat ikäänkuin väliaikoja talven ja kesän välillä. Keväiset tulvat ja syksyinen ruska ovat tuttuja ilmiöitä Aragniassa.
Aragnian tunnettuihin alueisiin kuuluvat mm. kuusimetsä, koivumetsä, sielunmetsä, aro, takamaat ja vuoristot.
Kuusimetsä
Erittäin suuri ja melko tiheä metsäalue joka kasvaa Itäisen tulivuoren juurella. Sen ytimessä puut ovat korkeita ja vanhoja, mutta metsän reunoilla kasvaa enimmäkseen nuorempia ja pienempikokoisia kuusia. Näin ollen metsä ikään kuin kohoaa keskikohtaansa kohden. Siellä missä puut ovat korkeimpia, niiden oksistot ovat myös tiheämpiä. Aurinko ei pääse valaisemaan kuusimetsän ydinaluetta käytännössä ollenkaan ja siellä on yleensä hämärää. Myöskään lumi ei pääse paksun havunneulaskaton läpi, joten paikka on lumisimpaankin aikaan melkein yhtä vehreä kuin kesäisin.
Metsän maanpinta on täyttynyt tummanvihreästä sammaleesta ja siellä mihin auringonvalo yltää, myös erilaisista kasveista, varvuista ja marjapensaista. Erilaiset saaliseläimet viihtyvät kuusimetsän siimeksessä. Sieltä löytyy niin pienempää kuin suurempaakin riistaa (mm. rusakoita ja hirviä). Kuusimetsässä elelee myös petoeläimiä, kuten karhuja ja susilaumoja.
Koivumetsä
Sijaitsee läntisen tulivuoren juurella ja on kuusimetsää huomattavasti pienempi. Siellä puut ovat suurimmaksi osaksi koivuja, mutta siellä täällä kasvaa myös jokunen haapa. Puut kasvavat melko harvassa toisistaan ja samoja valkomustien runkojen jonoja riittää silmänkantamattomiin. Kesäisin koivumetsä on hyvin kaunista aluetta. Auringonvalo pääsee siivilöitymään vaaleanvihreän ja täyteläisen oksiston läpi maahan. Sitä peittää monta tuhatta erilaista kasvia joiden lehdet saavat maan näyttämään kauniilta ja kutsuvalta. Ilman kenkiä siellä ei silti kannata kulkea, sillä joissakin kohtaa metsää kasvien alla on risuinen ja terävä maa, josta saa jalat naarmuille.
Talvisin metsä on hyvin valkoinen, sillä maa ja puunoksat peittyvät paksun lumikerroksen alle. Puunrungot näyttävät hieman kellertäviltä kirkasta hankea vasten.
Koivumetsä on lähinnä kutsuva ja kaunis alue. Siellä voi kohdata erilaisia lintuja, jäniksiä ja joskus kauriita tai peuroja.
Sielunmetsä
Kuusi- ja koivumetsään verrattuna melko pieni metsäalue, joka sijaitsee kartan eteläpäädyssä lähellä merta. Se ei ole tavallinen metsä ja siellä on aina hieman lämpimämpi kuin muualla Aragniassa. Myöskin ulkopuolisesta maailmasta kantautuva melu tuntuu hiljenevän Sielunmetsään astuessa. Useat menevät sinne miettimään asioita tai pakenemaan itseään.
Sielunmetsässä kasvavat puut ovat paksuja ja vanhoja pajuja, joiden oksat roikkuvat kauniisti korkeuksista kohti maata, muodostaen ikään kuin lehtiverhoja sinne tänne. Kielot, ketunleivät ja erilaiset saniaiset koristavat Sielunmetsän maanpintaa.
Metsän pajut eivät talvisinkaan pudota lehtiä, vaan ne muuttuvat kauniin valkoisiksi kuuran peittäessä lehtien pinnan. Lumi tasoittuu kauniisti puunrunkojen ympärille. Metsässä ei liiku riistaeläimiä lähes ikinä sillä normaalit eläimet karttavat aluetta. Sielunmetsä on vahvasti kytköksissä kaikkiin sieluneläimiin.
Vuoristo
Lumelampi
Tämä mystinen lampi sijaitsee pohjoisimman vuoriston rinteellä ja se
on saanut nimensä siellä huhujen mukaan tapahtuneiden aistiharhakokemusten takia. Hyvin harvat ovat koskaan käyneet Lumelammella, mutta niiden ihmisten on sanottu nähneen hyvin todentuntuisia hallusinaatioita, menettäneen muistinsa tai seonneen.
Paikka on myös jollain tasolla hengellisessä yhteydessä sieluneläimiin, mutta ei läheskään yhtä paljon kuin Sielunmetsä. Usein sieluneläimet tulevat levottomiksi Lumelammen läheisyydessä.Ihmisiä kuitenkin houkuttaa lammessa se, että vaikka se saakin esilläolevat sieluneläimet rauhattomiksi, se on yksi niistä paikoista joissa yhteys sieluun on niin vahva että sen voi tuntea. Se vahvistaa sidettä sieluneläimen ja ihmisen välillä ja sen takia sieluneläimen esilletuonti edellyttää käyntiä Lumelammella.
Sankka usva ympäröi Lumelammen ympäristöä, mutta sen luona näköetäisyys paranee huomattavasti. Siellä ei kuitenkaan ole koskaan täysin näkyvää.
Lumelampi on koti monille erikoisille eläin- ja kasvilajeille, kuten liskolajille nimeltä lygodactylus, eli kutsumanimeltä lygogekko. Se on pieni kirkkaanturkoosi liskolaji, joka ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta voi puremallan aiheuttaa sieluneläimen sairastumisen.
Aragniassa on kolme suurta vuoristoa, jotka kohoavat korkealle ja kurottavat kohti taivasta. Lämpötila tippuu siellä reilusti pakkasen puolelle ja huippujen lähellä paleltumisriski on huomattavan suuri.
Puuraja tulee vastaan melko nopeasti. Metsien eläimet eivät kiipeä ylös vuoristoon, sillä sen rinteillä ja jyrkänteillä on taas omat saalis- ja petoeläimensä.
Vuorilla asustaa mm. vuorikauriita, lumileopardeja, jakkeja ja muita sinne ominaisia eläimiä.
Harvat ovat lähteneet tutkimaan, mitä vuoristojen rinteiltä tai luolastoista oikeasti löytyy, joten kaikista huhuista huolimatta useimmille pelkkä suuri kysymysmerkki - joskin kiinnostava sellainen. Sanotaan, että vuoristoille lähtevät eivät välttämättä koskaan palaa takaisin.
Kukaan ei siis tarkkaan tiedä mitä kymmenien kilometrien pituisissa vuoristoissa sijaitsee, mutta sen huiput ovat lumiset vuoden ympäri ja rinteet täynnä tutkimattomia polkuja.
Koski
Lumelammesta lähtee kaksi suurta virtausta, joista toinen kulkee kohti Valkeajärveä ja toinen keskimmäisen vuoriston kautta kohti merta. Lammen läheisyydessä kummankin joen virtaus on vielä melko heikko. Se kuitenkin lähtee kiihtymäään melko nopeasti muuttuen lähes välittömästi sen jälkeen koskeksi, joka syöksyy alas vuoren seinämiä pitkin vesiputouksen lailla ja rauhoittuu vasta kuusimetsän puolivälissä.
Joen pientareet ovat liukkaat ja vaaralliset. Vesi syöksyy kilometrien verran alaspäin välillä kosken viemänä, välillä ryöpyten alas vesiputouksesta, joten jos joutuu veden varaan, eloonjäämismahdollisuus on pieni.